Uusi vuosi aina vaan

12.1.2017

Bonne année ! Hyvää uutta vuotta!

Vuosi 2017 on jo pitkällä, mutta aikalailla päivittäin tulee vieläkin toivotettua ihmisille hyvää uutta vuotta, bonne année. Ranskassa vuoden alkamisen juhlinta kun ei suinkaan rajoitu iloiseen aattoon ja raukeaan vuoden ensimmäiseen päivään, vaan uutta vuotta juhlitaan koko tammikuu.

Tammikuun kuudentena eli loppiaisena laitettiin toimiston nuorin pöydän alle päättämään, missä järjestyksessä kuninkaiden kakun, galette des rois, palat ihmisille jaettiin. Perinteeseen kuuluu myös se, että kakkuun on piilotettu pieni esine, jonka saanut kruunataan loppupäiväksi kuninkaaksi tai kuningattareksi. Hallitsija valitsee itselleen myös toverin, jotka pahvikruunut päässä saavat hallita mielin määrin loppupäivän. Kruunupäisiä ihmisiä, etenkin lapsia, näkyi kaupungilla vielä viikonloppunakin.

Eilenkin, 11.1., oli tavallaan juhlapäivä, kun toinen vuosittainen alennusmyyntisesonki pyörähti kirjaimellisesti virallisesti käyntiin. Ranskassa alennusmyyntien aloituspäivän sekä esimerkiksi sen, millaisia tuotteita soldesin aikana saa myydä, määräävät viranomaiset.


Oli juhlapäivä tai ei, niin alkaneen vuoden toivottamiseen suhtaudutaan Ranskassa kaikella vakavuudella.

Kirjoitin sähköpostin ranskalaiselle työkaverilleni, mutta unohdin toivottaa bonne année, saksalainen työkaverini kertoi musertuneena. Tämän valtavan etikettivirheen korjaamiseksi hän sitten lähetti heti perään toisen sähköpostin toivotuksineen, ja kaikki oli taas hyvin.

Hyvää vuotta toivotellaan muillekin kuin tutuille. Eilen lähikauppani ulkopuolella usein majaa pitävä kerjääjä huudahti perääni bonne année. Samoin teki toimistorakennukseni alaovella tupakalla ollut mies. Aikaa on koko tammikuu: kun tapaat jonkun vuoden ensimmäistä kertaa tammikuun aikana, on kohteliasta toivottaa heti kärkeen hyvää vuotta.

Täällä toki toivotellaan muutenkin aika paljon. Niin tutuille kuin tuntemattomillekin jaellaan monenlaisissa tilanteissa hyvää huomenta/päivää/iltapäivää/iltaa vuorokaudenajasta riippuen.

Minulta bonne journeet ja soiréet menevät joskus sekaisin. Välillä unohdan koko toivotuksen ja hyvästelen vaikkapa kassatyöntekijän oletetun merci beaucoup, bonne soirée, au revoir -litanjan sijaan pelkällä merci, au revoirilla.

Merde !

Toinen outo ranskalainen tapa on muuten se, että jos välimerkissä on kaksi osaa (kuten huutomerkissä viiva ja piste), tulee sitä ennen jättää tyhjä väli. Siksi siis Bonjour ! tai Bonjour ? mutta Bonjour. ja Bonjour...


Toivotteluiden määrän perusteella voisi olettaa, että tämä vuosi olisi alkanut jotenkin hurjan hyvin, mutta no nääh. Nämä viime sunnuntaina keskellä päivää otetut kuvat heijastavat alkuvuoden tunnelmia hienosti.

Jotain kertonee myös se, että miettiessäni vuoden kohokohtia tähän mennessä, mieleeni tuli kaksi asiaa:

  1. Kun pääsin automaattimetrossa ensimmäisen vaunun etuosaan. Ison ikkunan takana tuntui kuin ajaisi vuoristoradassa.
  2. Kun löysin juuri sellaista sukkalankaa, jota olin etsinyt.
Aika korkealle pääsee myös tämänpäiväinen käynti työterveyslääkärillä, mutta se onkin sitten jo eri tarinan aihe.
4 kommenttia on "Uusi vuosi aina vaan"
  1. Siis voi ei, tuo välin jättäminen ? ja ! eteen on ärsyttänyt aina, hollantilainen pomonikin tekee niin, onkohan se sielläkin joku tapa? Just paasasin tästä siskolleni joululomalla, miksi niin monet tekee tällaisia tyhmiä virheitä kirjoituksessaan ja se myös valisti, että se on ihan normaalia Ranskassa. Mon Dieu! Miksi??

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Välin jättäminen on jotenkin niin turhaa! Googlailin tätä joskus, ja kuulemma syynä on se, että välin kanssa on helpompi lukea ja näyttää paremmalta :)

      Poista
  2. Ihana blogi, hyvää elämää, rohkeutta ja keitä sitten poluillasi kohtaatkaan ovat he onnekkaita!

    VastaaPoista