Aikuisten Erasmus

10.5.2017

Vähän aikaa sitten vietimme työkaverini läksiäisiä. Joimme kuoharia ja olutta, pomomme piti huonon puheen. Lähtevä työkaveri puhui paremmin, itki ja itketti. Sitten katsoimme tekemämme videon, jota varten opettelimme yhtenä aamuna irlantilaista rivitanssia. Jatkoimme drinkeille baariin, jonka nimi on atomipupu.

Lähtevä työkaverini vietti talossa melkein 10 vuotta. Valmistumisen jälkeen hän teki töitä Erasmus-ohjelmassa, työskenteli kaveriporukalla ja juhli paljon. Sitten hän halusi jotain aikuisempaa ja päätyi EU-ohjelman sihteeristöön.

Vähänkö tiesin, että tämähän on kuin Erasmus aikuisille, työkaverini totesi puheessaan.

C'est vrai !

Tässä kuusi syytä, miksi työpaikkani on aikuisten Erasmus.

1. Eurooppalainen perhe

Toimistoni jaan ranskalaisten lisäksi italialaisten, saksalaisten, espanjalaisten, irlantilaisen, puolalaisen, tsekin, kreikkalaisen, romanialaisen ja liettualaisen kanssa. Tällä hetkellä meillä on sveitsiläinen työharjoittelija, edellinen oli Unkarista.

Monella on ranskalainen poikaystävä tai mies. On italialainen, joka meni viime kesänä naimisiin espanjalaisen kanssa. Espanjalainen, joka tapasi eteläafrikkalaisen poikaystävänsä Lontoossa. Irlantilainen pacsasi (PACS = siviililiitto, joka vaikuttaa mm. verotukseen) ranskalaisen poikaystävänsä huhtikuussa, ranskalainen bulgarialaisen tyttöystävänsä ensi viikolla. Sitten on niitä, joiden kumppanit ovat jättäneet kotimaansa rakkaansa työn takia ja muutama etäsuhteessa elävä.


2. Kieliklikit

Italialaisilla on oma tiivis porukkansa, totta kai. Samoin espanjanpuhujilla, joita natiivien lisäksi löytyy etenkin italialaisista mutta myös pari muuta, jotka viettivät Erasmus-jakson Espanjassa.

On myös puolalaisklikki, johon kuuluvat pari puolaa keskenään puhuvaa ja yksi ranskalainen, jonka tyttöystävä on puolaa puhuva bulgarialainen ja siksi viihtyy näiden seurassa. On saksalaiset, jotka käyttävät keskenään saksaa, mutta huomaavaisina ovat kyllä valmiita vaihtamaan englantiinkin. Ja me muut, pienemmistä maista tulevat, jotka vähän kateellisena kuuntelemme, kun muut puhuvat äidinkieltään. (Viime viikolla tosin sain suomalaisen työkaverin, mikä on todella outoa. Ja kivaa. Mutta outoa.)

3. Kansainvälinen englanti

Virallinen työkielemme on englanti, yleensä sellainen yksinkertaistettu ja vähän hassusti lausuttu, mutta sen lisäksi käytävillä kuulee usein ranskaa, italiaa, espanjaa ja puolaa, välillä myös venäjää ja puhelimessa montaa muutakin.

Aamulla kreikkalainen työkaverini toivottaa aina kalimera, ja pohjoismaan projekteista vastaava yrittää opetella sanomaan mitä kuuluu ja kiitos hyvää. Hän on liimannut näyttöönsä keltaisen post it -lapun, jossa lukee Mitä kulu? Kidos.

Välillä nauramme muiden aksenteille, etenkin sille, miten ranskalaiset jättävät h:n lausumatta. Tai sille, miten yksi espanjalainen lausuu project niin kuin suomalainen lukisi projekt. Hänen koko työnsä liittyy projekteihin.

Läksiäisissä moni tunnusti, että irlantilaisten työkavereiden nopeasta natiivienglannista oli alussa vaikea saada selvää. Kunnes siihen tottui - tai he tottuivat yksinkertaistamaan.

4. Rakkautta ja draamaa

Porukan sisäisiä romansseja on vähemmän kuin vaihtareilla (tosin muutama on löytänyt kumppanin työtapahtumista), mutta jotkut ovat naapureita ja toisilla on jotain työtehtäviin liittyvää draamaa.

Kun yhdessä pyöritään myös vapaa-ajalla, ovat piirit aika pienet ja juoruja riittää. Muista puhutaan etenkin niinä myöhäisinä tunteina, kun toimistolla on jäljellä enää pari iltahuhkijaa, ja oluen äärellä kerrotaan noloja tarinoita entisistä kollegoista tai menneistä tapahtumista.


5. Juhlat

Sen lisäksi, että työpaikalla pidetään kaikenlaisia juhlatilaisuuksia, joita varten keräännytään kokoushuoneeseen, levitetään pöydille naposteltavaa ja assarit kantavat kaupasta skumppaa ja olutta, käydään työporukalla konserteissa, kulttuuritapahtumissa ja tunnelmallisissa baareissa, joissa on pöytiintarjoilu. Viime perjantaina juhlittiin yhden työkaverin kolmekymppisiä, tällä viikolla on taas läksiäiset.

(Työpaikalla tapahtuvaan alkoholitarjoiluun on muuten olemassa jonkinlainen säädös, jonka mukaan on ok tarjota työpaikalla ranskalaisia alkoholijuomia, ei tosin viiniä vahvempaa, mutta ulkomaalaiset ovat non-non.)

Drinkin äärellä puhutaan esimerkiksi siitä, miten missä maassa joku asia tehdään tai jostain ajatellaan. Menevätkö ihmiset naimisiin? Ollaanko uskonnollisia? Millaista on työelämässä? Toistuva puheenaihe on myös se, miten ranskalaisen poikaystävän saa kosimaan, ne kun kaikki haluavat vain PACSata. Välillä mukana ovat myös ne ranskalaiset poikkikset, jotka vähän tuskailevat englannin kanssa ja jossain vaiheessa iltaa ajautuvat keskenään puhumaan asuntokaupoista tai verotuksesta.

6. Matkustaminen

Työkenttäämme ovat 28 EU-maata sekä Norja ja Sveitsi, joten monet matkustavat aika paljon. Yleensä tietenkin työasioissa, mutta melkeinpä poikkeuksetta myös lomilla. Pääsiäisenä Whatsapp-ryhmässämme läheteltiin kuvia ja säätiedotuksia ympäri Eurooppaa: Liettuassa satoi lunta, Portugalissa oli helle, Italiassa paistoi aurinko, mutta valtaosassa maanosaa oli kylmä.

Erona Erasmukseen on se, että yöjunien ja pitkän matkan bussien sijaan työmatkat sujuvat usein suorilla lennoilla, yöt vietetään hotelleissa ja drinkit tilataan hotellin baarissa.


Me olemme Euroopan lapsia, mutta välillä pohdimme sitä, onko EU:ta viiden vuoden päästä olemassa. Siitä emme puhu, että mitä sitten, jos ei ole.

Ja jotta ei tarvitsekaan, sunnuntaisin me kokoonnumme osaksi Euroopan pulssia heiluttelemaan meitä yhdistävää tähtilippua.
2 kommenttia on "Aikuisten Erasmus"
  1. Tää oli tosi kiinnostava postaus, sun työ(porukka) kuulostaa tosi mielenkiintoiselta! :-)

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Kieltämättä on kyllä mielenkiintoinen porukka (ja työkin usein), paljon kiinnostavia tarinoita :)

      Poista