Eilen oli hyvä ilta.
Ja kun sen kaiken hyvän jälkeen olin bussissa matkalla väliaikaiseen yöpaikkaani, huomasin taivaan loistavan eri punaisen, sinisen ja oranssin sävyissä. Bussimatkan jännitin, ehtiikö aurinko jo laskea ja viedä värit mukanaan ennen kuin pääsen perille, mutta vielä oli hyvyyttä jäljellä.
Kiipesin yöpaikan läheisille kalliolle, katselin hiljaisuudessa kaukaisuuteen ja otin muutaman kuvan, joissa värit näyttivät aika erilaisilta mutta yhtä kaikki kauniilta. Vaeltelin avokalliolta toiselle, alemmille ja ylemmille tasoille. Katsoin välillä kaupunkiin, välillä metsään. Kaikkialla oli sinistä ja pinkkiä.
Sitten sain viestin: if you wanna skype...
Siinä minä sitten olin: helsinkiläisellä kalliolla katsomassa luvattoman kaunista auringonlaskua kesäiltana yhdentoista jälkeen puhumassa toisella puolella maailmaa olevan Tärkeän Henkilön kanssa sushista ja tykkäämisestä. Kainalossani puolentoista litran tölkki kevytmaitoa.
Kiitos tästä illasta, Helsinki. Se oli hyvä.
Post Comment
Lähetä kommentti