Olen ollut Lillessä kohta kaksi viikkoa. Hui.
Aikoinaan tehdessäni kolmen kuukauden työharjoitteluja erilaisissa viestintätiimeissä koitti kahden viikon jälkeen tyypillisesti se uneton yö, kun tuskailin mielessäni, etten ole saanut vielä mitään aikaan, vaikka jo melkein kuudennes koko harjoittelusta on takana. Kuudesosahan on melkein kuin kokonainen maanantai työviikosta!
Viime yönä sama ahdistus iski myös Lillessä. Heräsin aamuyöllä pohtimaan paitsi sitä, miksi yksi ei vastaa viestiini (vastasi se!), myös sitä, että otanko nyt varmasti kaiken irti Lillestä ja ajastani täällä (en!).
Vaikuttaa siltä, että tulen olemaan täällä ainakin huhtikuuhun, joten onhan tässä aikaa. Vielä tulee valoisaa ja lämpimämpää ja hetki, jolloin teen juominen kiinnostaa vähemmän. Mutta silti se ajatus iski nyt:
Olen ollut täällä jo kaksi viikkoa, enkä ole tehnyt mitään (paitsi töitä).
Koska torstain ja perjantain välisenä yönä kolmen aikaan ei ollut ilmeisesti ollut parempaakaan tekemistä kuin muhia tässä ajatuksessa, listasin mielessäni asioita, joita en ole ennakko-oletuksistani huolimatta täällä tehnyt.
En ole oppinut melkein yhtään ranskaa. Tai no, en yhtään on liioittelua, sillä osaan kyllä sujuvasti lyhentää työpaikan keittiössä toivotuksen bon appétit muotoon bon app, lounaani tilaan välillä sanomalla je voudrais ja totean voilà tai c'est bon, kun asia on hoidettu.
En ole tutustunut yhteenkään ihmisen kodin ja työpaikan ulkopuolella. Enkä silti edes muista kaikkien kollegoitteni nimiä tai ainakaan tajua lisätä nimeä kaikenlaisiin toivotuksiin. Kolmen kämppikseni nimet osaan kyllä jo melkein lausua, kiitos lukuisien miten sun nimi taas lausuttiinkaan -keskustelujen ja tämän nettisivun.
En ole käynyt yhdessäkään museossa, näyttelyssä tai muussakaan kulttuuririennossa. Sen sijaan olen katsonut melkein kokonaisen tuotantokauden The Big Bang Theorya Netflixistä.
En ole juonut yhtään olutta ja viiniäkin vain lasillisen. Jääkaapin jämistä kasatulla arkisella koti-illallisella ei tulisi mieleenkään korkata viinipulloa enkä järjestäisi äitiyslomalle jäävälle työkaverille läksiäisiä teemalla "farewell drinks", mutta c'est la vie en France.
En ole istunut kivoissa kahviloissa juomassa kaakaota ja katselemassa ihmisiä.
Vielä ennen nukahtamista ehdin miettiä, että josko negistelyn sijaan vaikka keskittyisin siihen, mitä aion jatkossa tehdä. Niinhän se harkkapaikoissakin aina meni. Kahden viikon jälkeen työlista alkoi pidentyä ja kalenteri täyttyä.
Kolmas viikko näyttääkin jo erilaiselta: tiistai-illallinen kämppisten kanssa, työpaikan jouluruokailu, perjantaidrinkit expat-porukassa, Gilmoren tyttöjen uudet jaksot Netflixissä...
Sitä ennen kuitenkin erinomaista viikonloppua! Bon week-end !
Minä ajattelin viettää sitä ainakin matkustamalla metrolla, lounastamalla markkinoilla sekä ostamalla jotain kashmirvillaista ja jotain makeaa.
Post Comment
Lähetä kommentti