Suomessa minusta tulee outo

26.4.2018

Jes, pääsi edessäni istuneen liikemiehen suusta, kun kapteeni kuulutti, että määränpäässä on poutaa ja plus yhdeksän. Mua alkoi siinä vaiheessa väsyttää ihan tuhottomasti, kuten aina noin vartti ennen millään pitkän matkan kulkuvälineellä mihinkään saapuessa.

Terveisiä siis Suomesta! Keväthuumassa jätin pakkaamatta mukaan kaulahuivin ja hanskat, mutta muuten menee hyvin. Olen jo leikkinyt siskontyttöni kanssa, päässyt leikki- mutta ei halailutasolle hänen pikkusiskonsa kanssa, todistanut tuliaisena tuomaani äänenmuutoslaitetta testattavan (aikuisten) ärsytysrajoille asti, syönyt Reissumiehen eväsleivän lentoaseman aina kylmällä junalaiturilla ja maistanut kolmea uutuussuklaata (Fazerin kookossuklaapatukka, Halvan salmiakkisuklaalakupallerot - kiitos kaimalle vinkistä, ihanaa kun on läheisiä, jotka jakavat parhaat vinkit - ja Pätkis-suklaalevy, joista kahdelle jälkimmäiselle suositus).

Ensimmäisenä iltana söin iltapalaksi (mikä ihana suomalainen ilmiö) karjalanpiirakan ja katsoin samalla kymppiuutisia.

Sanoisin, että aika perussuomalaista, ellei politiikka olisi pilannut ilmaisua.

Osa perisuomalaisista ominaisuuksistani nousivat pintaan jo Finnairin koneessa, kun onnistuin jotenkin ponkauttamaan yhden bambusukkapuikoistani viereisellä paikalla nukkuvan kiinalaisherran toiselle puolelle, enkä todellakaan kehdannut pyytää häntä herättyään noukkimaan sitä takamuksensa alta. Avatessani vesipulloni sieltä ruiskahti vesisuihku omalle ja samaisen kiinalaisnaapurin naamalle, jolloin tyynen viileästi esitin kuin mitään ei olisi tapahtunutkaan. Sama kun tökkäsin häntä kyynerpäällä kylkeen. Ei muistoakaan vuolaista pahoitteluista tai kohteliaisuuslitanjoista. Melkein myös ojensin ikkunapaikalla istuvaa matkustajaa, joka ohjeiden vastaisesti sulki ikkunasuojan nousun aikana. Säännöt on tehty noudatettaviksi!

Paluulennolla ryömin varmaan sporttitrikoot jalassa (mikä tää juttu on, että ainakin Helsingissä kaikki nuoret naiset on niin urheilullisen näköisiä?!) vieruskaverin jalkojen ali vessaan, kun en kehtaa häiritä.

Suomi - ihana ja rakas, mutta ei täällä olo mulle pelkästään hyvää tee.

Aiempia kirjoituksiani Suomesta ja suomalaisuudesta:
Post Comment
Lähetä kommentti