Minä muutun, niin maailmakin

15.4.2017
Tämän tälläisen pienen minä, minä, minä -blogin pitäminen on välillä aika itsekeskeistä touhua. Sitä miettii, mitä jakaisi ja miten kertoisi elämästään kiinnostavasti, kirjaa muistiin yksityiskohtia ja saostaa yksityiskohdista tarinan.

Kun kerroin ensiapukäynnistäni, en maininnut, että samana iltana Lillessä ammuttiin kolmea ihmistä. Yksi heistä oli 14. Jotain rikollisporukoiden välienselvittelyä kai.

Päivittelen usein kiireistä työtahtia, joka johtuu siitä, että teen oikeastaan kahta työtä yhtäaikaa, vaikka en varmasti ole niihin pätevin tai paras. Mutta sanallakaan en ole viitannut siihen, että teen niin alueella, jossa on Ranskan korkein työttömyysaste, paikoittain 14 prosenttia.

En ole edes jaksanut kirjoittaa Ranskan presidentinvaaleista, vaan raapustellut juttuja, joiden kuvituksena voi käyttää räpsäisyjä vaaleanpunaisena kukkivista kirsikkapuista.

Siitäkin huolimatta, että maailmastahan niitä tarinan aiheita vasta löytyisikin.

Aloitan yhdistämällä nämä kaksi: maailman ja minut. Tämän tehdäkseni klikkasin itseni The Atlanticin Life Timeline -nettisivulle, jossa elämänsä voi asettaa historian aikajanalle.

Minä opin, että tähän astisen elämäni voi laittaa keskeltä puoliksi: aikaan ennen ja jälkeen Wikipedian.

WTC-iskujen tapahtuessa olin 14-vuotias, joten Atlanticin mukaan kuulun sukupolveen, johon iskut ovat vaikuttaneet eniten. Uutisaikajana ei sitä kerro, mutta minä muistan, että sinä päivänä oli Iltarastit keskustassa. Kävin melkein viikottain suunnistamassa ystäväni kanssa, niin silloinkim, ja kotimatkalla jäimme vielä syömään jätskit siihen oudolle nurmialueelle kioskia vastapäätä, jolla kukaan ei koskaan oleillut. Kun pääsin kotiin, isäni istui olohuoneessa TV auki ja totesi, että jotain on tainnut tapahtua.

18-vuotissynttäreideni aikoihin George W. Bush valittiin toiselle presidenttikaudelle. Sinä päivänä, kun täytin 26, sama tapahtui Barack Obamalle.

Kun olen 63, Kiina on maailman suurin talous.

Niin se maailma muuttuu, en vain minä.

Oman (amerikkakeskeisen) aikajanasi voit kurkata täältä.


Ja niille, joita kiinnostaa juuri minä ja mää, niin tässä mä nyt olen. Wieniläisellä kadulla tukka likaisena, kasvoillani outo selfieilme ja taustallani kaikenlaista arkisen sotkuista.

Minä maailmassa. Terkkuja täältä!
2 kommenttia on "Minä muutun, niin maailmakin"