Jotain mitä odottaa

12.3.2018

Vasta pari viikkoa kolme asiaa -tekstin julkaisun jälkeen tajusin kysyä poikaystävältäni mielipiteitä vastauksiini. Miehellä oli lisäyksiä moneenkin kohtaan, mutta etenkin yksi kommentti jäi mieleen. Hänen mielestään puhun nimittäin - huonekasvien, Gilmoren tyttöjen ja kummityttöni lisäksi - jatkuvasti myös jostain muusta:

ideoista ja suunnitelmistani.

Ja ihan totta. Vaikka julistankin hetkessä elämisen ilosanomaa ja uskon, että avain onnelliseen elämään on pienistä asioista nauttiminen, pääsee suustani aika usein Mulla on suunnitelma tai Sain ajatuksen -henkisiä lausahduksia. Toteamuksia sävyttää innostus tai helpotus, sillä kaikki on vielä edessä ja mahdollista, kunhan ajatuksen vain puskee suustaan tuoreena. Aina en ole tehnyt näin, sillä varsinkin nuorempana pohdiskelin ideoitani mielessäni, kunnes haasteet ja mahdolliset ongelmat laimensivat innostuksen. Ääneen lausutut suunnitelmat kohtasivat ehkä vähemmän naurua ja ai oikeesti? -kysymyksiä, mutta samalla hukkasin sen inspiraation, joka ajatuksen alkujaan synnytti.

Suunnitelmani vaihtelevat ihan pienistä jutuista (lauantai-iltana esimerkiksi ilmoitin, että huomenna aion pukeutua joogatrikoisiin) pidemmän aikavälin ajatuksiin, kuten ura- ja kotihaaveisiin. Viime päivinä olen joogahoususunnuntain lisäksi suunnitellut esimerkiksi tällaisia:

Varasin minulle ja poikaystävälleni viikonloppureissun maaliskuun lopulle. Alkuperäinen suunnitelma oli lentää johonkin melko varmasti aurinkoiseen länsieurooppalaiseen kaupunkiin Portugalissa, Espanjassa tai Italiassa, mutta lopulta lomakohteeksi valikoituikin vähän yllättäen Bulgarian pääkaupunki Sofia. Kaupunki on kummallekin ihan vieras, joten kyselemällä bulgarialaisilta kavereilta ja googlaamalla hipster Sofia Bulgaria ja what to eat in Bulgaria olen koonnut puhelimeeni listaa nähtävästä, tehtävästä ja syötävästä. Hauskaa päästä pitkästä aikaa ihan uuteen maahan.

Suunnittelen myös lomaa Marokossa, vähintään pitkää viikonloppua Suomessa ja pääsiäisen mahdollista vaellusreissua.

Yksi suomalaisista suosikkisarjoistani, Aupairit missä milloinkin, jatkuu 29.3. uusilla Miamiin sijoittuvilla jaksoilla, ja näen jo itseni katsomassa niitä jokailtaista kamomillateetäni hörppien. Toinen suunnitelmani on kuitenkin pitää kiinni itselleni asettamasta "yksi jakso illassa" -rajoituksesta.

Keksin ihan loistavan podcast-idean, jonka suunnittelen toteuttavani sitten joskus.

Entä sitten kässäprojektit! Koska kevät vielä ujostelee, otin viikonloppuna viimeisteltäväksi punaisen merinovillapipon, mikä tarkoittaa ennen kaikkea sitä, että kohta voi taas laittaa jotain uutta puikoille. Pinterest laulaa.

Aion tässä joku päivä pukea kesäisen mekon alle housut.

Sitten on kaikkia Lontoo-suunnitelmia, joita kehittelen päivittäin. Monet niistä odottavat vähän lämpimämpiä kelejä, mutta tänä viikonloppuna ruksasin listalta Greenwichin observatorion The Sky Tonight -shown, jossa astronomi kertoi ja näytti, mitä Lontoon taivaalla tänä yönä näkyy ja millaisia tähtikuvioita sieltä voi bongailla. Innoistuin siitä niin, että kävellessämme mäeltä alas aloin jo suunnitella uuden tähtibongaus-harrastuksen aloittamista. Sen edellisenä päivänä suunnittelemani piirustusharrastuksen lisäksi, tietenkin.
Post Comment
Lähetä kommentti