24 ensimmäistä tuntia Berliinissä

Saavuin Berliiniin sunnuntaina iltapäivällä, joten julkaistessani tämän olen ollut yhdessä maailman parhaassa kaupungissa jo reilut kolme vuorokautta. Koska 24 tuntia on kuitenkin todettu ainakin kahdeksan kauden arvoiseksi ja jännitystä sisältäväksi aikaperiodiksi, keskityn kuitenkin nyt vain siihen, mitä 24 ensimmäisen Berliinissä viettämäni tunnin aikana tapahtui.

• Jäin jumiin hostellihuoneeni kylppäriin, jonka oven kahva oli poistettu sisäpuolelta (minkä tietenkin huomasin vasta, kun yritin poistua tilasta). Onneksi yksi huonetoverini, jonka jokseenkin kiusallisesta ensitapaamisesta huolimatta opin sittemmin tuntemaan mukavana amerikkalaisena nimeltä Ross, tuli pian paikalle ja kuuli huhuiluni oven ja lattian välisestä raosta, enkä joutunut viettämään ensimmäistä Berliini-iltaani lukittuna kylpyhuoneeseen. (Jos saisin valita, niin kylppäri olisi kuitenkin ehkä yksi parhaista huoneista jäädä jumiin. Kärkisijasta taistelee myös keittiö, josta saa veden lisäksi myös ruokaa. Pissata voisi vaikka lavuaariin.)
• Löysin kodin seuraavaksi kahdeksi kuukaudeksi Kreuzbergista juuri niin kauniista berliiniläisasunnosta kuin etukäteen haaveilinkin. Valtavien ikkunoiden ja vaaleiden lautalattioiden lisäksi sain kolme sympaattisen (ja normaalin - kämppismarkkinoilla se on tärkeää!) oloista kämppistä. Huoneessa oli valmiina jopa kaksi huonekasvia - super! Kämppishaastatteluni oli sellainen, että istuimme keittiön pöydän ääressä, joimme vettä, söimme erikoisen makeaa kurkkua ja mautonta juustoa, ja kun tuli hiljaista, niin totesimme, että tämä on vähän awkward.
  Uuden kotikatuni nimi on muuten Dudenstraße eli Dude-katu, mikä vähän hihitytti, koska jaan asuntoni kolmen nuorehkon miehen (eli duden) kanssa. Tosin googlasin, että oikeasti katu on saanut nimensä kielimies Konrad Dudenin mukaan, mutta pidän ehkä silti kiinni dude-tarinasta.
• Söin ilmaisen aamiaisen, koska kivat ihmiset on kivoja.
• Osasin neuvoa turkkilaiselle nuorukaiselle tien, tai siis junalinjan, Osloer Straßelle. Oslo-vitsi meni vähän ohi, mutta sain kertoa, että Suomi on Euroopassa ja Siperia taas Venäjällä.
• Juttelin useammalle vieraalle ihmiselle kuin edeltäneen kahden viikon aikana Suomessa.
• Pesin hiukseni lavuaarissa, koska hostellin suihkusta tuli vain kylmää vettä ja se lukkokin toimi vielä vähän huonosti.
• Tajusin, että olen pakannut mukaan neljä paria villasukkia, mutta vain yhdet sandaalit. Sääennuste näyttää yli 25 asteen lämpötiloja niin pitkälle kuin ennustetta riittää.

Mulla on sellainen fiilis, että kaikesta huolimatta tästä tulee hyvä.